Kuluttajan vastuullisuus on kaupankin vastuulla
Osuuskaupalla on hieno mahdollisuus tehdä meistä suomalaisista parempia kuluttajia.
Sain joskus teini-ikäisenä pappani vanhan villakangastakin. Takki painoi varmaan kolme kiloa, ja sen oli tehnyt tamperelainen räätäli 50- tai 60-luvulla. Vuori oli rikki useammastakin kohtaa, mutta sen sain korjattua.
Takki oli kiiltävä, syvän musta, eikä lainkaan nukkaantuvaa laatua. Se palveli minua viisi talvea. Eikä ne olleet takille helppoja talvia. Olin 16-21 vuotias sosiaalisesti aktiivinen, hurja ja huolimaton teini. Vuori vaihdettiin toistamiseenkin. Lopulta takki sai lopullisen hautapaikkansa, kun se muuton yhteydessä joutui epähuomiossa roskalavalle.
Yritäppä tänään löytää minkään kaupan valikoimasta villakangastakkia, joka kestäisi edes vastuullisen aikuisen elämää viisi talvea. Mahdottomaksi menee. Kuitenkin tiedämme, että kestävämpi kangas olisi niin luonnolle, lompakolle, että (ostoksilla ei-niin-mielellään-käyvän) hermoille parempi vaihtoehto.
Osuuskaupalla voisi olla tärkeä rooli opettaa suomalaisille kauanko voit olettaa kunkin tuotteen kestävän normaalikäyttöä. Takki, sukat, kahvinkeitin. Ostajana osuuskauppa voisi löytää maailmalta sellaisia tuotteita, joissa tuohon käyttöikään saadaan lisää vuosia. Luonto ja kuluttajan lompakko kiittäisivät.
Viime keväänä ilahduin suuresti, kun törmäsin Prismassa Caterpillarin urheilusukkiin. Siis sen kauhakuormaajabrändin. Ajattelin, että no nyt kestää.
Vaan kuinkas kävikään. Urheilusukat menivät ennätysajassa rei’ille.
