Kaupungille asukasluvun kasvu on elinehto, ei vaihtoehto

Tehdään Hämeenlinnan ruutukaavakeskustasta paikka, joka toimii kaupunkilaisten arjessa ja houkuttelee päiväretkelle. Ykköskortteli ja Lyseo kuntoon ensin, sitten muita hankkeita. Hämeenlinnan pitää panostaa vetovoimaansa ja mitattava menestystään maan sisäisellä muuttoliikkeellä. Tehdään kaupungista haluttava ja helposti saavutettava myös ihmisten mielissä, ja tehdään kaupunkiin muuttamisesta mutkaton ja mukava kokemus. Näin voimme houkutella uusia hämeenlinnalaisia etenkin lapsiperheistä.

Elävä ja dynaaminen keskusta

Ykköskortteli on saatava kehittymään nopeasti. Uskoisin, että pienimmän haitan tie on ostaa kortteli kaupungille. Kaupungin tehtävä ei ole omistaa keskustan kiinteistöjä, mutta joskus se on välttämätöntä. Ykköskortttelin kehityksessä pitää huomioda, ettei ruutukaava-alueella mikään hanke liikahda yksin, vaan kokonaisuus ratkaisee.

HAMKin siirtyminen keskustaan on myös hyvä hanke. Dynaaminen oppilaitos tuo keskustaan paljon muutakin kuin opiskelijoiden koulumatkat: se tarjoaa tiloja, tapahtumia ja työpaikkoja monille huippuosaajille ja lounastajia keskustan ravintoloihin. Kampus-hankkeessa on huomioitava keskustan vaatimukset. Monen kaupungin keskustaa koristaa satoja vuosia vanha ylippilastalo tai yliopistorakennus. Hämeenlinnan keskustaankaan ei kaivata kertakäyttöhalleja, ja kaikkien osapuolien on sitouduttava niihin.

Nostan lisäksi keskustaan harkittavaksi koulun. Kun helsinkiläinen lapsiperhe katsoo mihin se voi Hämeenlinnassa muuttaa, keskustan kohdalla kauhu nousee selkäpiihin: alakoululaisen koulumatka kulkee Vanajaveden sillan tai Suomen vilkkaimman moottoritien yli. Keskustan oma koulu hävisi kartalta asuessani muualla - ja se on mielestäni ollut iso virhe. Jos haluamme kasvattaa keskustan vetovoimaa, sen on oltava toimiva asuinpaikka myös lapsiperheille.

Uusia asukkaita houkutteleva alueensa keskus

Hämeenlinnasta on viime vuosikymmeninä tullut Lahden sivukonttori monessa asiassa: Kauppakamari, Nordea, Hämeenmaa, Osuuspankki, YLE ovat kaikki yhdistäneet alueita tai muuten päätyneet siihen, ettei Hämeenlinna enää palvele heitä alueen keskuksena. Tämä kehitys on käännettävä - ja paras lääke siihen on kasvu.

Meidän tehtävä päättää millä alueilla haluamme yhä olla alueemme keskus. Logistiikan keskuksena olemme ottaneet aimo harppauksia Moren kautta. Mitä seuraavaksi? Ajatukseni on, että kaupungin kannattaa keskittyä kouluihin ja puolustusteollisuuteen. Keskittymiskohteet voivat olla muitakin, mutta asenteemme tulee muuttua: emme ole enää kaupunki, joka luonnollisesti saisi alueellaan veturiaseman, vaan kaupunki jonka tulee se ansaita. Se tarkoittaa myös parempaa keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä naapurikuntien kanssa, mutta enne kaikkea parempaa ja strategisempaa keskusteluyhteyttä puolueiden välilllä.

Keskityimme mihin vaan, uusia asukkaita meidän on myös haalittava. Tämän pitäisi olla selkeä kaupungin tavoite, jota mitataan maan sisäisellä muuttoliikkeellä. On syytä katsoa kaavoitusta, rakennuslupia ja markkinointiviestintää. Katsoa miten Oulu on vuosikymmenten saatossa rakentanut Oulujoen rantaan paitsi houkuttelevaa asumista, myös puistoja, saunoja ja kaupunkilaisten keitaita, katsoa miten Jyväskylä tai Kuopio on hyödyntänyt järviensä rantoja. Hämeenlinnan kauneimmat tontit ovat yhä joutomaana, ja pian perheet taas lähtevät toteuttamaan unelmiaan.

Idyllinen kaupunkimatkakohde ja Järvi-Suomen helmi

Hämeen Linnan kehitys matkailukohteena on ollut positiivista. Samoin museoiden ja upean Verkatehtaan. Linnanpuiston käynnistynyt kehitysprojekti vie näitä yhteen, ja kun saamme vielä keskustan vetovoiman nostettua, Suomen kaunein kaupunkimatkakohde voi olla todellisuutta.

Jos olet joskus käynyt Porvoossa päivä- tai yönyli-matkalla, olet saattanut ajatella samoin kuin minä: onhan se kaunis, muttei Hämeenlinnan veroinen. Silti isot hotelli-investoinnit, matkailijoiden virta ja päivittäinen risteily-yhteys on toteutunut Porvooseen. Kehittämällä Hämeenlinnan asemaa matkailun saralla strategisesti on valtavasti voitettavaa paitsi Suomen sisällä myös globaalisti.

Sijaintimme Suomen väestöllisenä keskipisteenä ja kahden kansainvälisen lentokentän välissä auttaa nimittäin myös matkailua. Olemme Järvi-Suomen eteläisin piste. Jos objektiivisesti arvioi Suomen matkailu-valtteja globaalisti, niitä on kolme: Lapin luonto, saaristomeri ja Järvi-Suomi. Paitsi Hämeenlinnan ruutukaava-alueen rannat, Tuuloksen, Hauhon ja Lammin rannoille voisi majoittaa charter-koneen jos toisenkin.