Patrian 40 miljoonaa on hyvä alku: seuraavaksi puolustusteollisuuden huippuosaamiskeskus?
Onnittelut ja kiitokset kaupungin ja Linnan Kehityksen johdolle hienosti turvatusta Patrian 40 miljoonan euron lisäinvestoinnista Hämeenlinnaan! Puolustusteollisuuden investointien mittakaavassa lisääkin on mahdollista saada, ja kuten Olli-Poika Parviainen Hämeen Sanomissa lausui, “pyrimme huolehtimaan, että Patrian lisäksi myös sen alihankkijoilla on täällä hyvät oltavat.”
Euroopan puolustusrahaston budjetti vuosille 2021-27 7,3 miljardia euroa. Tuo euromäärä vaatii toteutuakseen muita julkisia ja teollisia kanssainvestoijia, eli todellisuudessa vain tämän instrumentin läpi investoitava raha lienee lähivuosina jopa 20 miljardia. reArm Europe nostaa euromäärätavoitetta 800 miljardiin. Nyt jos koskaan olisi siis aika kiihdyttää ponnistuksia saada lisäinvestointeja myös tälle alueelle.
Hämeenlinnan alueella on puolustussektorilla uniikki kilpailuetu: täällä on panssariprikaati harjoitusalueineen sekä Euroopan tasolla merkittävä panssariajoneuvojen kehitys- ja valmistusosaaminen. Kun mukaan ottaa Riihimän robotiikka- ja viestintäosaamisen, alkaa jo olla vaikeaa kuvitella Hämeenlinnaa parempaa paikkaa kehittää puolustusteollisuuden pyörillä liikkuvan kaluston tulevaisuutta. Autonomista tai miehitettyä.
Aikoinaan Hämeenlinnassa löytyi yhteinen tahtotila, kun Ruukki ja HAMK perustivat v. 1998 ohutlevykeskuksen kehittämään ohutlevyjen sovellustutkimusta. Siellä on mm. luotu erikoistestit, joiden avulla nykyinen SSAB on noussut Euroopan johtavaksi autojen kriittisten turvaosien materiaalitoimittajaksi. Ohutlevykeskuksen pohjalta syntynyt yhteistyö jatkuu yhä Steel Construction Excellence Centerinä. Mukaan on liittynyt myös kaupunki, KK Tavastia, Parmaco Health ja Tampereen korkeakoulut. Toiminta palvelee nykyään kymmeniä alueen yrityksiä.
Ohutlevykeskuksen liikkeelle luotsasivat mm. Arto Ranta-Eskola (Ruukki/SSAB) ja rehtori Pentti Puusaari (HAMK). Suuri kiitos heille. Tässä ajassa tarvitaan taas innokkaita. Kaupungin tulisi aktiivisesti etsiä yhdistävää tekijää ja tekijöitä puolustusteollisuuden ja koulutus- ja tutkimuslaitosten tavoitteista esimerkiksi panssariajoneuvojen rakentamisessa? Rahoitusta ohjelmiin ja kehityshankkeisiin olisi varmasti saatavilla.
